tiistai 25. huhtikuuta 2017

Vaihto-opinnoista

Hakiessani vaihtoon maisterivaiheessa, olin täysin varma osaamisestani ja siitä, että tulisin pärjäämään opinnoissani täällä vallan mainiosti. Kun helmikuussa istuin ensimmäiselle luennolleni vaihtoyliopistossai, oli ääni kellossa hieman erilainen. Pieni pakokauhun poikanen hiipi takaraivooni professorin kertoessa tämän olevan tiedekunnan vaikein kurssi, joka tulee kevään aikana vierittämään kyyneleitä poskiamme pitkin. Vielä ei ole itkuun saakka tultu, mutta pitkästä ilostahan se yleensä sitten vasta pääseekin. Miten opinnot vaihtoyliopistossani eroavat Lapin yliopistossa opiskelusta?


Opintoni täällä ovat jokseenkin vaativampia kuin mihin olen tottunut Lapin yliopistossa. Suurimpana yllätyksenä kasvoille läimähti täällä todellisuus siitä, että opinnot voivat viedä aivan vietävästi aikaa. Ja ihan rehellisesti sanottuna näin kauniissa kaupungissa kuin Praha, tuota aikaa mielellään käyttää kaikkeen muuhun kuin opintoihin. Kurssit ovat sisällöiltään huomattavasti laajempia, joten niihin kuuluu myös huomattava määrä luettavaa.

Ensimmäisen viikon aikana luennoilla kerrottiin kursseilla vaadittavista suorituksista. Tuijottelin professoreita monttu auki luento toisensa jälkeen. Midterm exam, Final exam, quality attendance, small group presentation. Opintojen saralla siis tekemistä on riittänyt näin suomalaiselle "kurssi suoritetaan esseellä tai tentillä" -suoritusmuotoon tottuneelle opiskelijalle.

Lukuvuosi on rakennettu täällä täysin erilailla kuin Lapin yliopistossa. Lukuvuosi on jaettu kahteen lukukauteen ja samat kurssit kestävät koko lukukauden. Olet siis kirjaimellisesti loukussa valitsemiesi kurssien kanssa läpi kevään, syteen tai saveen. Aluksi koin tämän oudoksi, mutta muutaman kuukauden jälkeen olen löytänyt siitä paljon hyvää. Tällaisen jatkuvuutta tuottavan systeemin ansioista opintoihin tulee rutiini, eikä joka aamu tarvitse tarkistaa kalenterista, onko tänään luentoja tai alkaako kenties taas uusi kurssi.

Luennot sen sijaan kestävät täällä ainoastaan puolitoista tuntia. Tämä oli alusta alkaen mielestäni loistava systeemi. Kolmen, neljän, jopa viiden tunnin luennot, joilla olen kuluttanut Lapin yliopiston penkkejä, ovat aivan liian pitkiä. Keskittyminen luennoilla on aivan eri tasolla, kun luennot ei kestä ikuisuutta.

Vaikka monet asiat opinnoissani täällä ovat erilaisia kuin Lapin yliopistossa, kotoisaksi olon tekee tuo opiskelijoiden täydellinen hiljaisuus luennoitsijan yrittäessä aktivoida opiskelijoita kysymyksillä.

-Mirka

-----------------------------------

How do my studies here in Prague differ from my studies at the University of Lapland?
Well, I must admit that the studies in here are more demanding than in Lapland. I had absolutely no idea how much time you actually can spend in studies. Also the academic year is scheduled totally differently than in my home university. I quite like the system in here and I think it has many advantages. Even though many things are different here when it comes to studies, one thing makes me feel home at the uni: Nobody answers when the lecturer tries to engage the students by asking something about the topic under discussion. Just like in Finland. The silence when you are supposed to have a sophisticated discussion about an academic topic.

-Mirka


torstai 20. huhtikuuta 2017

Saako opiskelija lomailla?

Aloitin kesätöiden hakemisen jo tammikuussa ja täyttelin hakemuksia niin erilaisiin kaupan alan töihin kuin luovan alan kirjoitus- ja kuvaushommiin. Päätinkin hyvissä ajoin, että vanhaan työpaikkaani en hae minulle sopimattoman kolmivuorotyön takia eikä siivousalan työtkään enää houkuttaneet – siivoajan työ kun on oman kokemukseni perusteella yksi rankimpia ja vähiten arvostettuja töitä, mitä Suomesta löytyy. Suuri hatunnosto ja kiitos siis kaikille siivoustyötä tekeville, itselleni riitti lukion jälkeisenä välivuotena kerrytetty kokemus. Muotoilualan kesätöihin en vielä kokenut omaavani tarvittavaa osaamista eikä harjoittelupaikkaakaan kannattanut vielä ensimmäisen vuoden jälkeen etsiä. Odotukseni olivatkin korkealla kaupan alan kesätöiden suhteen, minulla kun on parin vuoden työkokemus myyjän työstä.


Kun hakemistani kesätöistä ei sitten alkanutkaan kuulua haastattelukutsuja, nosti paniikki hetkeksi päätään. Miten minä pärjään, jollen saa töitä? Kesäopintoja voisi toki suorittaa, mutta kesäopintotarjonnasta ei löydy minun opintosuunnitelmaani hyödyttäviä kursseja, joten opintotukikuukausien käyttäminen ”ei opintoja edistäviin”-kursseihin tuntuu hölmöltä. Etenkin, kun minulla niitä tukikuukausia ei liikoja ole. Asia painoi mieltäni jonkin aikaa, mutta pari viikkoa sitten tajusin, että eihän minulla oikeasti ole mitään hätää. Täytyy vain ottaa käyttöön suunnitelma B ja kuluttaa säästötilin viimeisetkin eurot. Pahan päivän varallehan minä niitä työssä ollessani säästin. Ja alitajuntaisesti tämän varmasti tiesinkin, kyllähän sitä ihan oikeassa hädässä kelpaa työ kuin työ, oli se sitten kuinka raskasta tai epämiellyttävää tahansa. Tai niin ainakin minulle on opetettu.


Aionkin tämän kesän vain olla ja nauttia. Istua laiturilla aamuun saakka, syödä litroittain jäätelöä ja tehdä juuri sitä, mikä milloinkin hyvältä tuntuu. Ottaa kaiken irti kiireettömyydestä ja nauttia hetkestä, Suomen kesä kun ei kestä loputtomiin. Jos siis joku muukin on edelleen vailla kesätöitä, niin älkää huoliko: työllistyminen ei ole itsestäänselvyys, vaikka olisi kuinka hyvä tyyppi. Jos sinulla vain on mahdollisuus lomailla kesän ajan, tee se hyvällä omallatunnolla.

-Johanna

//

I started my summer job seeking in January but so far I haven’t had any success. At first I felt very nervous about it but few weeks ago I realized that I have nothing to worry about. I just have to take plan B in action and use the last euros from my saving account. After all, I have saved them for a rainy day. So my plan for the summer is to relax and enjoy. Sit on the dock till morning, eat loads of ice cream and do whatever I feel like doing. Getting a job shouldn’t be taken for granted no matter how great guy you are. So if you have a chance to vacation this summer, do it with good conscience.

-Johanna

tiistai 18. huhtikuuta 2017

Terveyttä luonnosta


Metsäntutkimuslaitoksen tutkimuksissa on osoitettu, että jo viisi minuuttia metsässä riittää nostattamaan mielialaa. Metsissä samoilun stressiä vähentävä vaikutus on siis jo tieteellisestikin todistettu. Olettaisin, että metsien rentouttava vaikutus on jäänne ajalta, jolloin metsä oli keskeinen osa luonnollista elinympäristöämme. Muutettuani isompaan kaupunkiin, olen joutunut harmittelemaan luonnossaliikkumismahdollisuuksien kaventumista. Päivät menevät töissä, illat taas opintojen parissa. Liikunta, jos sille jää aikaa, tulee suoritettua juoksumatolla ja keinovalaistulla kuntosalilla. Työmatkat sentään tulee kuljettua jalan, mutta auto- ja ihmisvilinässä.

Rovaniemellä asuessa luonnonläheisyyttä ei juurikaan tiedostanut, vaan sen otti tavallaan itsestäänselvyytenä. Viisi minuuttia kotiovelta, ja pääsi jo paikkaan, jota pääkaupunkiseutulainen voisi pitää ikimetsänä. Kehottaisinkin vielä Lapissa oleskelevia ottamaan täyden ilon irti pohjoisesta luonnosta. Runoudessa, kirjallisuudessa ja taiteissa luonnon merkitystä on korostettu kautta aikojen, mutta vasta viime aikoina asiasta on kiinnostuttu vakavasti otettavan terveydellisen tutkimuksen aiheena. Suomalais-japanilaisen metsäntutkimushankkeen tulosten mukaan ”fysiologinen toipuminen stressistä alkaa luonnonympäristössä jo 5-7 minuutin kuluttua stressiä aiheuttavan tilanteen jälkeen, mieliala kohenee 20 minuutissa ja tarkkaavaisuuden elpyminen alkaa 40 minuutin kuluttua.” Ehkä Lappiin kohdistuvassa turismissakin voitaisiin hyödyntää puhtaan ja kauniin luonnon terveysvaikutuksia, tai kenties se jo vaikuttaa sen ilmiön taustalla, mikä tuo tuhannet ihmiset muun muassa Joulupukkia ja revontulia ihmettelemään.


Luonnon terveysvaikutusten ilmeisyys panee miettimään, olemmeko siirtyneet elämään niin erillään meille luontaisesta ympäristöstä, että jo lyhytkin oleskelu aiheuttaa havaittavan muutoksen? Kaupungistuminen, sähkövalot ja muut nykyajan ihmeet ovat olleet evoluution mittakaavassa keskuudessamme niin lyhyen aikaa, ettei olisi ihmekään, ettemme ole vielä niihin sopeutuneet. Tästä pääsemmekin siihen, ettemme voi lajimme kehitystasosta huolimatta ajatella olevamme luonnosta ulkopuolisia. Ihminen on niin monilla tavoin riippuvainen luonnon monimuotoisuudesta ja sen monista antimista. Esimerkiksi pölyttävien hyönteisten katoaminen olisi ihmiskunnalle katastrofi.

Siksi on sääli nähdä, miten luonnontilaiset alueet pienenevät ja kokonaisia lajeja kuolee ihmisen toiminnan vuoksi sukupuuttoon. Länsimaissa vallalla on ajatus luonnosta resursseja ja hyötyjä tuottavana. Luonto ei ole kuitenkaan tärkeä pelkästään hyödyn näkökulmasta. Luontoa tarkastellessa tulisi kuitenkin ottaa myös eettiset näkökulmat huomioon. Se taas olisi helpompaa, jos ihmisen suhde luontoon olisi läheisempi.

- Matias