Tutkimustyön alkumetreillä

Akateeminen tutkimus: akateeminen tutkimus on konventio tai muoto, akateemisen maailman toimijoiden sisäisesti hyväksymä toiminta- ja esitystapa. Timo Jokelan sanoin, pelkkä uteliaisuus ja reflektio ei ole (akateemista) tutkimusta - tutkimus on akateemista tutkimusta jos ja vain jos tietyt ehdot täyttyvät.

Jokela muistuttaa meitä kuvataidekasvatuksen metodikurssilla, että Pro Gradu -tutkielman pointti on perehtyä juurikin tähän akateemisen tutkimuksen konventioon itsessään, eli kuinka sovittaa oma uteliaisuus ja innostus ankaraan ja perusteelliseen akateemisen tutkimuksen malliin. Gradu on harjoitustyö ennenkaikkea ajattelussa ja toimintamalleissa. Tieteellisen tiedon hankinnassa, aiempaan tutkimukseen perehtymisessä, tutkimusmenetelmissä ja analyysimalleissa. Miten muotoilla hypoteeseja, miten todistaa väittämiä, miten tutkia, mitä kysyä, milloin, miten lukea ainestoja, miten tulkita tekstejä, mitä lukea valokuvista. Miksi teettää kyselylomake? Miksi haastatella? Miksi toteuttaa toimintatutkimus? Graduprosessi on polku kohti ymmärrystä siitä, että mitä hyötyä tieteellisessä maailmassa kehittyneillä menetelmillä ja käytännöillä voi olla. Gradun tarkoituksena ei ole luoda mitään vallankumouksellista tai uutta. 

(Hei tulevaisuuden Terhi! Tiesin, että palaisit tänne lukemaan tämän ajatuksen! Toistan:)

Gradun tarkoituksena ei ole luoda mitään vallankumouksellista tai uutta. 

Gradun tarkoituksena ei ole luoda mitään vallankumouksellista tai uutta. 

Gradun tarkoituksena ei ole luoda mitään vallankumouksellista tai uutta. 

Gradun tarkoituksena ei ole luoda mitään vallankumouksellista tai uutta. 

Gradun tarkoituksena ei ole luoda mitään vallankumouksellista tai uutta. 

Gradun tarkoituksena ei ole luoda mitään vallankumouksellista tai uutta. 

Gradun tarkoituksena ei ole luoda mitään vallankumouksellista tai uutta. 

Gradun tarkoituksena ei ole luoda mitään vallankumouksellista tai uutta. 

Gradun tarkoituksena ei ole luoda mitään vallankumouksellista tai uutta. 

Gradun tarkoituksena ei ole luoda mitään vallankumouksellista tai uutta. 

Gradun tarkoituksena ei ole luoda mitään vallankumouksellista tai uutta. 

Gradun tarkoituksena ei ole luoda mitään vallankumouksellista tai uutta. 

Gradun tarkoituksena ei ole luoda mitään vallankumouksellista tai uutta. 

Gradun tarkoituksena ei ole luoda mitään vallankumouksellista tai uutta. 

Gradun tarkoituksena ei ole luoda mitään vallankumouksellista tai uutta. 

Gradun tarkoituksena ei ole luoda mitään vallankumouksellista tai uutta. 

Välikevennys: käykäähän bongaamassa Reetta Partasen "Kalakaveri" Kemijoen rannasta kaupungin puolella, lähempänä jätkänkynttilää kuin rautatiesiltaa.

Aiheen valinta

Siitä tosiasiasta huolimatta, että graduprosessissa on kyse paljon muustakin kuin itse aiheesta, Pro Gradu -tutkielman sisältö kannattaa silti valita sellaisen aihepiirin parista, joka itseä kiinnostaa. Siis sellaisen, jotka oikeasti kiinnostaa itseä erittäin paljon. Sellainen aihe, jolla on relevanssia omassa elämässä, joka kenties liittyy omiin harrastuksiin tai ns. henkireikään. Gradun parissa saa nimittäin pakertaa pitkiä, pitkiä päiviä ja viikkoja. Kun prosessin kerran aloittaa, niin se pyörii kokoajan mielessä. Välillä se pyörii mielen perukoilla ja välillä se varmasti valtaa mielen koko kapasiteetin. Prosessin aikana saa tarpoa läpi lukemattomien kirjojen ja artikkelien metsikön, pyrkien tekemään selkoa akateemisen maailman laajasta diskurssista. Pallotellen erilaisten kirjoitusten ja näkökulmien välillä, punniten lähteiden luotettavuutta ja mielipiteiden eikun siis tiedon painoarvoa.

Kandidaatin työtä tehdessä oppii paljon, mutta minusta tuntuu nyt, että vasta gradun kanssa temmeltäessä oivaltaa.

Joskus tuntuu, että tiettyä aihetta ei välttämättä pystyisi sovittamaan omaan tieteenalaan. Minusta hyvä lähtökohta aiheen valintaan on kuitenkin se, että valitsee sen mikä on itselleen totisesti eniten kiinnostava. Kyllä sen aiheen saa aina jotenkin sovitettua omaan tieteenalaan!

Onneksi internet eli tiedonhaku made snappy!

Vaikka tämä näytön pällistely välillä ottaa päähän, erityisesti tuohon kohtaan otsalla silmien välissä, niin kyllä netti tekee silti tästä pohjatyöstä paljon helpompaa. Minun suosikkini etenkin alkuvaiheessa on Google Scholar, koska se kerää yhteen viitteitä useista tietokannoista. Scholarista näkee heti, että mitkä artikkelit on saatavilla ja mitkä ei. Koulun koneilta pääsee aina käsiksi niihin artikkeleihin, joiden käyttöoikeuksista yliopisto on maksanut, mutta myös kotoota pääsee kunhan kirjautuu hakapalveluun nelliportaalin kautta omilla käyttäjätunnuksilla.

Siinä vaiheessa, kun osaa jo etsiä tarkemmilla käsitteillä, tekijöillä tai tietyistä julkaisuista, niin kannattaa minun mielestä siirtyä käyttämään kotimaisia ja kansainvälisiä artikkelitietokantoja, koska niistä voi hakea asioita erittäin tarkkaan eri kentistä. Yliopiston sivuilla on oppaita kansainvälisten tietokantojen käytöstä. Nelliportaali on vähän epäselvä, mutta ehkä sekin aukeaa kun siihen tutustuu lisää.

Olen ollut erittäin vaikuttunut kansainvälisten artikkelikokoelmien toiminnoista. Siistiä on mm. se, että kun löytää täydellisen artikkelin, niin jotkut palvelut kuten vaikkapa Science Direct kertoo minulle: "tämä artikkeli saattaisi myös olla sinulle relevantti". Palvelu siis etsii automaattisesti muita artikkeleita, joissa on samantapaisia keskeisiä käsitteitä ja suosittelee niitä. Tietokanta näyttää artikkelin html-tiedostona ja tarjoaa suorat linkit (mikäli saatavilla) lähdeluettelossa esiintyviin muihin artikkeleihin (jopa pdf muodossa)! Ebscohost puolestaan tarjoaa automatisoidun ääneenlukupalvelun, jonka hyödystä itselleni en ole täysin vakuuttunut.

Oli hakukone tai tietokanta mikä hyvänsä, niin silti tiedonhaku kysyy kärsivällisyyttä. Vaikka heti ei tuntuisi löytyvän relevanttia tietoa, niin tilanne voi muuttua nopeasti ja yhtäkkiä löytyykin todella kiinnostavia artikkeleita omasta aiheesta. Tai siitä läheltä. Aiempi tutkimus voi ohjata omaa graduprosessia myös johonkin suuntaan. Aiemmista tutkimuksista voi oppia, mikä toimi ja mikä ei, mikä näkökulma on jo käsitelty ja mitä ei. Hivenenkin relevanteista aiemmista julkaisuista voi poimia ennen kaikkea arvokkaita lähteitä! Jos tutkimus vaikuttaa relevantilta otsikon ja tiivistelmän perusteella, kannattaa käydä lähdeluettelo läpi ja katsoa, josko sieltä löytyisi hyviä tärppejä. Tiedonhaku ja artikkelien/kirjojen selaaminen kasvattaa myös vähitellen ymmärrystä siitä, mitkä lähteet ovat sellaisia joihin moni aihepiiriin perehtynyt viittaa. Myös oman alan keskeisten journaleiden ja julkaisujen plärääminen netissä on varmasti antoisaa.

Ajatella, mitä tiedonhaku onkaan ollut silloin kun piti vielä pelkistä kirjoista kaivella? Kenties yhtä jäätävää kuin tässä videossa esiintyvien hahmojen työ? (suosittelen kuulokkeita)


KETEV - Eridu from KETEV on Vimeo.

Lisää kiinnostavaa kontenttia gradunväistelyyn löytyy ketev-kollektiivin nettisivuilta:
http://cargocollective.com/ketev