JUST DO IT! (Because it's good for you)

"Hei, ei vitsi oli kyllä hyvä jalkapäivä. Täytyy kyllä vetää hyvät palautusjuomashakerit ja muut protskupannarit ja lisäravinnenappulat nassuun iltapalaks!". Voi sitä tunnetta, kun tajusin etten ole vielä kertaakaan kuullut tuonkaltaisia lauseita täällä Rovaniemellä ollessani. Aloin pohdiskelemaan asiaa vähän syvemmin. Onko fitness- maailma löytänyt tietänsä Etelä-Suomesta tänne pohjoiseen? Itse en ainakaan ole täällä kuullut keskusteluita siitä, miten hyvässä pumpissa pakarat oli eilisen treenin jälkeen. Tämän tajutessani minut valtasi mieletön vapauden tunne pinnallisesta ulkonäkökeskeisestä ajatusmaailmasta, joka on vallannut ainakin eteläisen Suomen.

Itse rakastan liikkumista, ihan vaan siksi että se on kivaa, siitä tulee mieletön fiilis ja tiedän sen olevan minulle hyväksi. Terveydelle ja jaksamiselle. Ja ylimääräiset kilot pysyvät kurissa. Olen ikionnellinen siitä, että naisen kauneusihanne on hyvää vauhtia muuttumassa anorektisen laihuuden ihannoinnista lihaksikkaaseen kroppaan, mutta onko tämä protskujauhe-hössötys mennyt jo vähän yli? Odotan sitä päivää, kun ihmiset harrastavat liikuntaa oman hyvinvointinsa vuoksi, eikä sen vuoksi että halutaan näyttää hyvältä bikini fitnsess- kisoissa itsensä rääkkäämisen ja nälkädieetin jälkeen. No miten tämä aihe nyt sitten Rovaniemeen liittyy? Huomasin toissapäivänä, että se päivä on oikeastaan saattanut jo koittaa täällä Rovaniemellä. Tai en osaa sanoa, onko fitness buumia täällä koskaan edes ollutkaan. Muuta kuin Lidlin Sportyfeel- hyllyllä.

Olen huomannut, että Rovaniemi on hyvin liikunnallinen kaupunki. Kiitos talviurheilun ja Lapin ilmaston, Rovaniemellä on paljon liikuntamahdollisuuksia etenkin talvisaikaan. Ja mikä parasta, täällä urheilu on useimmiten ajanvietettä, ulkoilua ja raitista ilmaa, yhdessäoloa ja yksinkertaisesti vain liikkumisen iloa. Oli kyse sitten opiskelijoiden sählypeleistä, ryhmäliikuntatunneista, hiihtokisoista, luistelusta, laskettelusta tai pulkkamäestä, ei liikunnassa ole ollut tietoakaan ulkonäkökeskeisestä treenaamisesta. Tämä on ollut hyvin virkistävää ja vapauttavaa huomata.
Kuva: Emilia Nypelö
Rovaniemi ei muutenkaan ole mielestäni kovin ulkonäkökeskeinen kaupunki, täällä jokainen saa olla juuri sellainen kun on. Kukaan ei ihmettele, jos joku kävelee pilkkihaalareissa ja karvahattu päässä baariin. Olen täällä ollessani löytänyt itsestäni tuulipuku-kansalaisen, joka reippailee lenkkarit jalassa ja reppu selässä kauppaan. Outoa kyllä, kadotan sen puolen itsestäni aina Etelä-Suomessa ollessani. Mistä sitten voisi johtua, ettei täällä treenaaminen välttämättä ole täysin samanlaista verrattuna muuhun Suomeen? Ehkä siksi, että täällä pohjoisessa treenattu peba menisi ihan hukkaan, kun suuren osan ajasta se on piilossa toppahousujen alla. Vatsalihaksetkaan harvoin pilkahtavat villapaidan alta. Kesän lähestyessä myönnän kyllä itsekin hikoilevani eteiseni lattialla kyykkyjä tehdessäni ja sitä maagista, yliarvostettua ja koskaan saavuttamatonta kesäkuntoa tavoitellessani.

Eikö voitaisi vaan unohtaa sana "kesäkunto", eikö olisi järkevämpää ottaa tavoitteeksi itsensä ja kroppansa hyväksyminen, ja siitä huolehtiminen kaikkina vuodenaikoina? Eikö voitaisi ajatella kehon muokkautumista enemmän liikunnan sivutuotteena, eikä niinkään päämääränä? Väitän, että Rovaniemellä on ymmärretty tämä oman hyvinvoinnin näkökulma aika mainiosti ;)

- Enni


Kommentit

Suositut tekstit