Vuoden paras viikonloppu

Pari viikkoa sitten juhlittiin 38-vuotiasta Artiklaa upeissa puitteissa Napapiirillä! Jokaisella ainejärjestöllä on tapana pitää vuosittain akateemiset vuosijuhlat. Vuosijuhlat alkavat cocktail- tilaisuudella, jossa kutsuvieraat onnittelevat juhlivaa ainejärjestöä. Tämän jälkeen seuraa illallisjuhla, jonne kaikki vieraat ovat tervetulleita. Illallisjuhla koostuu kolmen ruokalajin illallisesta, juhlapuheista, esityksistä ja ansioituneiden ainejärjestö vaikuttajien palkitsemisesta. Ennen jatkoille lähtöä luvassa on vielä perinteiset tangot ja valssit sekä vapaampaan tanssia.

Mielestäni jokaisen opiskelijan tulisi kokea vuosijuhlat eli vujut ainakin kerran opiskeluaikanaan. Itsehän olin vujuilla jo neljättä kertaa, mutta kertokoot se siitä kuinka hyvät juhlat on kyseessä!  Tässä postauksessa esittelen meidän vuosijuhlia kuvakollaasin kautta.


Juhlat siis pidettiin Napapiirillä SantaParkissa. Muutamat muutkin vuosijuhlat nähneenä, voin sanoa, että juuri erityinen paikka tekee juhlistamme parhaat. Talviset ja tunnelmalliset puitteet sopivat erinomaisesti alkutalven juhlaan. Paikka myös korostaa Lappia ja joulua, mikä tekee siitä erityisen muista ainejärjestöistä tuleville juhlavieraille.


Itse juhlatila oli luolassa 200 metriä Napapiirin alla. Näitä alamäkiä on muuten erityisen vaikea kävellä korkokengissä...




Puheet ovat olennainen osa vuosijuhlia. Tässä Artiklan puheenjohtaja Jussi Kiiski pitämässä PJ:n puhetta. Vuosijuhliemme aiheena oli rohkeus ja itsensä voittaminen, joten kaikki puheet keskittyivät tähän teemaan. Juhlapuhujana toimi Helsingin Sanomien toimittaja ja kirjailija Kimmo Oksanen. Hän oli varmasti oikea mies puhumaan tästä teemasta bakteerin tuhottuaan hänen kasvonsa ja samalla itsetuntonsa sekä melkein vieneen häneltä hengen. Oksanen on tehnyt aiheesta teoksensa Kasvonsa menettänyt mies.


Illan edetessä palkittiin ainejärjestötoiminnassa ansioituneita opiskelijoita. 




Yksi juhlapaikan erikoisuuksista oli jääbaari, jossa kaikki on tehty jäästä - drinkkilaseja unohtamatta.






Juhlalookiin sai taas käytettyä enemmän rahaa kuin opiskelijabudjetti millään sallisi, mutta onhan sitä kerran vuoteen panostettava viimeisen päälle. 


Kuin tilauksesta, myös lunta oli satanut illan aikana. Päivä alkoi vesisateessa, mutta juhlien päättyessä lumi oli, teemaan sopivasti, värjännyt maan valkeaksi.


Tosiaan näihin juhliinhan eivät valitettavasti kaikki pääse, vaan lipuista on joka vuosi kova kilpailu. Itse onneksi sain lippuni tänä vuonna sähköisessä lipunmyynnissä, jossa suurin osa lipuista myydään. Sähköinen lipunmyynti on kuitenkin tarkoitettu vain 2. vuosikurssin ja sitä vanhemmille opiskelijoille, fuksit siis joutuvat jonottamaan lippunsa. Tänä vuonna lippuja taidettiin jonottaa noin 18 tuntia. Artiklan vuosijuhlat ovat kuitenkin tuokin jonottamisen arvoiset ja jonotus itsessään on jo kokemus! Tässä kuvassa me jonottamassa vujulippuja pari vuotta sitten.


Itselläni kuvaaminen jäi tuona iltana aika vähälle, joten suurin osa kuvista on Matti Mämmin ottamia. Kiitos hänelle!

- Outi, 4. vuoden oikeustieteiden opiskelija

Kommentit

  1. "Jokaisen pitäisi kokea vuosijuhlat kerran opiskeluaikanaan..." kaunis ajatus, mutta jos lipun saaminen on tuurista kiinni kun ne myydään sekunneissa loppuun niin kaikilla tuota mahdollisuutta ei ole vaikka sinne kuinka haluaisi. Myös fyysisen lipunmyynnin jono alkaa vuosi vuodelta täyttyä jo aamuyöstä.

    VastaaPoista
    Vastaukset
    1. Ei lipun saaminen tietenkään mikään absoluuttinen oikeus ole. Tarkoitin tuolla lauseella, että mielestäni jokaisen tulisi voida kokea juhlat ainakin kerran. Valitettavaa on, että lippua ei silti välttämättä saa. On kuitenkin mahdollisuus mennä jonottamaan ja sieltä lipun saavat ne, jotka sitä eniten haluavat ja ovat valmiita olemaan jonossa pitkäänkin. Se on sitten oma valinta, kuinka paljon on valmis tekemään. :)

      Poista

Lähetä kommentti

Kiitos kommentistasi! Se julkaistaan mahdollisimman pian.

Suositut tekstit